Mainstreaming Climate Change Adaptation: The Case of Multi-Level Governance in Finland

Chapter
First Online:

Abstract

Although mitigation of climate change dominates the climate change agenda in Finland, adaptation to climate change is increasingly recognised as an important policy issue across all levels of governance. Finland was an early mover on adaptation, being the first country in Europe to publish a National Adaptation Strategy to climate change in 2005. After a few years of mainstreaming of adaptation into regular planning, implementation and monitoring at the national level, adaptation has been recognised important and some measures have been implemented but that there are also sectors where hardly any measures have been taken. At sub-national level, actors are pursuing voluntary climate strategies that are not directly linked to the developments at the national level. This chapter highlights how the different levels of governance are disconnected in terms of their actions on adaptation. On the one hand, at the national level, the NAS predominantly concentrates on administrative sectors by mainstreaming adaptation. On the other hand, the lower levels of governance are pursuing their separate climate strategies that are based on voluntary initiatives with little input from the national level. Thus, despite the early action on adaptation, it can be argued that implementation of adaptation measures has been slow and fragmented across levels of governance.

Keywords

Finland Climate change adaptation Multi-level governance Mainstreaming 
This is a preview of subscription content, log in to check access.

References

Interviewees

  1. Association for Local and Regional Authorities. Helsinki, January 16, 2009.Google Scholar
  2. City of Espoo Environment Centre (1). Espoo, January 21, 2009.Google Scholar
  3. City of Espoo Environment Centre (2). Espoo, January 21, 2009.Google Scholar
  4. City of Espoo Planning Office. Espoo, February 2, 2009.Google Scholar
  5. City of Espoo, Environment Committee. Helsinki, January 22, 2009.Google Scholar
  6. City of Kerava & KUUMA Climate Committee. Kerava, January 27, 2009.Google Scholar
  7. Helsinki Metropolitan Area Council. Helsinki, February 14, 2009.Google Scholar
  8. KUUMA Climate Committee. Kerava, January 27, 2009.Google Scholar
  9. Ministry of Employment and the Economy. Helsinki, January 9, 2009.Google Scholar
  10. Ministry of Food and Agriculture (1). Helsinki, January 12, 2009.Google Scholar
  11. Ministry of Food and Agriculture (2). Helsinki, February 16, 2009.Google Scholar
  12. Ministry of the Environment (1). Helsinki, January 9, 2009.Google Scholar
  13. Ministry of the Environment (2). Helsinki, January 29, 2009.Google Scholar
  14. Ministry of Transport and Communication. Helsinki, January 29, 2009.Google Scholar
  15. Municipality of Tuusula. Tuusula, January 28, 2009.Google Scholar
  16. Municipality of Mäntsälä. Mäntsälä, January 29, 2009.Google Scholar
  17. Municipality of Pornainen. Pornainen, January 26, 2009.Google Scholar
  18. Prime Minister’s Office, Finnish Government. Helsinki, January 12, 2009.Google Scholar
  19. Regional Council of Uusimaa (1). Helsinki, January 20, 2009.Google Scholar
  20. Regional Council of Uusimaa (2). Helsinki, January 28, 2009.Google Scholar
  21. Regional Council of Uusimaa (3). Helsinki, February 16, 2009.Google Scholar
  22. Uusimaa Regional Environment Centre. Helsinki, February 16, 2009.Google Scholar

Secondary References

  1. ALFRA 2007. Local Authorities and Climate Change. Urban Planning, Infrastructure and the Environment. Helsinki, ALFRA.Google Scholar
  2. ALFRA 2008. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja sopeutuminen- Kuntaliiton linjaukset. Helsinki, ALFRA.Google Scholar
  3. Carbon Committee 1991, Committee memorandum 21. The Government of Finland, Helsinki.Google Scholar
  4. Carter, T. (2004). Special Issue: FINSKEN: Global change scenarios for Finland in the 21st century. Boreal Environment Research, 9(2), 89–198.Google Scholar
  5. Carter, T. (2007). Assessing the adaptive capacity of the Finnish environment and society under a changing climate. A summary for policy-makers. Helsinki: Finnish Environment Institute Mimeographs.Google Scholar
  6. Carter, T., Fronzek, S., Mitikka, V., Suomalainen, M., Leikola, N., Heikkinen, R., et al. (2004). Integrated assessment modelling of global change impacts and adaptation (FINESSI): Progress report. Helsinki: Finnish Environment Institute (SYKE).Google Scholar
  7. Carter, T., Jylhä, K., Perrels, A., Fronzek, S., & Kankaapää, S. (2005). Alternative futures for considering adaptation to climate change in Finland. Helsinki: Finnish Environment Institute Mimeographs.Google Scholar
  8. Carter, T., & Kankaapää, S. (2003). A preliminary examination of adaptation to climate change in Finland. Helsinki: The Finnish Environment.Google Scholar
  9. Espoon tulvatyöryhmä. (2005). Tulvaongelma Espoossa: Teknisen ja ympäristötoimen johtoryhmä.Google Scholar
  10. Esty, D., Levy, M., Srebtnjak, T., & de Sherbinin, A. (2005). 2005 Environmental Sustainability Index: Benchmarking National Environmental Stewardship. New Haven: Yale Center for Environmental Law & Policy.Google Scholar
  11. Finnish Environment Institute. (2008a). Climate change scenarios for Finland. Retrieved July 4, 2009, from http://www.environment.fi/default.asp?contentid=178197&lan=EN
  12. Finnish Environment Institute. (2008b). Environmentally related energy taxation in Finland. Helsinki: Finnish Environment Institute.Google Scholar
  13. Forsström, J., & Lehtilä, A. (2005). Skenaarioita ilmastopolitiikan vaikutuksista energiatalouteen. VTT Working papers, Helsinki.Google Scholar
  14. Haanpää, S., Tuusa, R., & Peltonen, L. (2009). Ilmastonmuutoksen alueelliset sopeutumisstrategiat. READNET- hankkeen loppuraportti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja. No. C75. Espoo: Helsinki University of Technology.Google Scholar
  15. Hakanen, M., & Luoma, K. (2008). Kuntien ilmastokampanja. Raportti kyselystä 2008. Helsinki: Kuntaliitto.Google Scholar
  16. Hakanen, M., Luoma, K., & Mynttinen, M. (2008). Kuntien ilmastokampanja. Raportti kyselystä 2008 (pp. 1–14). Helsinki: Kuntaliitto.Google Scholar
  17. Harmaajärvi, I. (2005). Ilmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntasuunnittelulle. Paper presented at the Maanmittaustieteiden päivät, November 17–18, 2005, Espoo.Google Scholar
  18. Hilbert, K., Mannke, F., & Schmitdt-Thome, P. (2007). Towards climate change adaptation in the Baltic Sea region (pp. 1–57). Espoo: Geological Survey of Finland.Google Scholar
  19. Hintsala, J. (2007). Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta. Helsinki: Uudenmaan liitto.Google Scholar
  20. Hirvelä, J. (2008). Tienpitäjä ja ilmastonmuutos. Paper presented at the Ilmastopolitiikan toimikunnan avausseminaari, Liikenne- ja viestintäministeriö, May 14, 2008, Helsinki.Google Scholar
  21. Honkatukia, J., Kemppi, H., & Kerkelä, L. (2005). Energia-strategian kansataloudellisista vaikutuksista. Helsinki: VATT-keskustelunaloitteita.Google Scholar
  22. Huuska, P. (2006). Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003. Helsinki: Uudenmaan liitto ja YTV.Google Scholar
  23. Ilmatieteenlaitos. (2009). Suomen ilmaston tulevat muutokset mallitulosten perusteella. Muutos Suomessa. Retrieved June 4, 2009, from http://fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_18.html
  24. Itä-Uudenmaan liitto. (2007). Itä-Uudenmaan maakuntakaava: Itä-Uudenmaan liitto.Google Scholar
  25. Jalasto, P., Linkama, E., Lampinen, S., Saarlo, A., Tuominen, A., & Järvi, T. (2007). Liikenne 2030: Liikenne- ja viestintäministeriö.Google Scholar
  26. Järvi, T., & Laurikko, J. (2008). Liikennesektorin vaikutukset ilmastonmuutokseen ja mahdollisuudet hiilidioksipäästöjen vähentämiseksi. Paper presented at the Ilmastontoimikunnan avausseminaari, Liikenne- ja viestintäministeriö, May 14, 2008, Helsinki.Google Scholar
  27. Jauhiainen, J. S., & Niemenmaa, V. (2006). Alueellinen suunnittelu. Tampere: Vastapaino.Google Scholar
  28. Kivimaa, P., & Mickwitz, P. (2009). Making the climate count. Climate policy integration and coherence in Finland. The Finnish Environment. No. 3. Helsinki: Finnish Environment Institute.Google Scholar
  29. Kok, M. T. J., & de Conick, H. C. (2007). Widening the scope of policies to address climate change: directions for mainstreaming. Environmental Science & Policy, 1(7–8), 587–599.CrossRefGoogle Scholar
  30. Kuntaliitto. (2001). Kunnat ilmaston puolesta 28.-29. 11. 2001. Tampere: Kuntien ilmastonsuojelukampanjan julkaisu.Google Scholar
  31. Kuntaliitto. (2009). Maakuntien liitot. Retrieved July 6, 2009, from http://www.reg.fi/
  32. KUUMA. (2004). KUUMA-seutu. Retrieved June 3, 2009, from http://www.kuuma.fi/alue.asp
  33. KUUMA. (2007). Keski-Uudenmaan Ilmastostrategia ja toimintaohjelma: Keski-Uudenmaan kumppaanuus.Google Scholar
  34. Länsi-Suomen ympäristökeskus. (2007). Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2007–2013. Visiona eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue. Unpublished manuscript, Vaasa.Google Scholar
  35. Lapin liitto. (2005). Eläköön Lappi. Lapin maakuntasuunnitelma 2022: Lapin liitto.Google Scholar
  36. Lounais-Suomen ympäristökeskus. (2007). Lounais-Suomen ympäristöstrategia 2020: Lounais-Suomen ympäristökeskus.Google Scholar
  37. Maa- ja metsätalousministeriö. (2001). Maatalouden kehitysarvio kansallista ilmasto-ohjelmaa varten (Vol. 2001:2). Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö.Google Scholar
  38. Maa- ja metsätalousministeriö. (2006). Tulevaisuuskatsaus vuoteen 2015, Maa- ja metsätalousministeriön toimiala (Vol. 2916). Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö.Google Scholar
  39. Maa- ja metsätalousministeriö. (2008a). Kansallinen metsäohjelma 2015. Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö.Google Scholar
  40. Maa- ja metsätalousministeriö. (2008b). Pitkän aikavälin skenaariot- maatalous, metsätalous ja maankäyttö (Vol. 32626). Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö.Google Scholar
  41. Marttila, V., Granholm, H., Laanikari, J., Yrjölä, T., Aalto, A., Heikinheimo, P., et al. (2005). Finland’s national strategy for adaptation to climate change. Helsinki: Ministry of Agriculture and Forestry.Google Scholar
  42. Metsäntutkimuslaitos. (2004). Selvitys Suomen metsiä koskevista nieluarvioista (Vol. 10/11). Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö.Google Scholar
  43. Ministry of Agriculture and Forestry. (2009). Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpanon arviointi. Helsinki: Ministry of Agriculture and Forestry.Google Scholar
  44. Ministry of Employment and Economy. (2008). The long term climate and energy strategy. Helsinki: The Government of Finland.Google Scholar
  45. Ministry of Finance. (2009). Regional administration reform 2010. Helsinki: Ministry of Finance.Google Scholar
  46. Mustamäki, E. (2008). Ilmastopolitiikan toimikunnan seminaari: FINSTASHIP Paper presented at the Ilmastopolitiikan toimikunnan avausseminaari, Liikenne- ja viestintäministeriö, May 14, 2008, Helsinki.Google Scholar
  47. Niemi-Iilahti, A. (2001). Finland. In search of New Implementation patterns. In W. M. Lafferty (Ed.), Sustainable Communities in Europe. London: Earthscan Publications Ltd.Google Scholar
  48. Niemimuukko, O. (2008). Ratahallintokeskuksen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä. Paper presented at the Ilmastopolitiikan toiminkunnan avausseminaari, Liikenne- ja viestintäministeriö, May 14, 2008, Helsinki.Google Scholar
  49. Panula-Ontto-Suuronen, A. (2005). Etelä-Savon ympäristöohjelma 2005–2010. Helsinki: Etelä-Savon ympäristökeskus.Google Scholar
  50. Peltonen, L. (2007). Adapting planning for climate change adaptation: Policy development and implications for the planning system in Finland. Paper presented at the Association of European Schools of Planning. AESOP Conference.Google Scholar
  51. Peltonen, L., Haanpää, S., & Lehtonen, S. (2005). The challenge of climate change adaptation in urban planning. Helsinki: Finnish Environment Institute Mimeographs.Google Scholar
  52. Pirkanmaan liitto. (2007). Pirkanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2008–2009. Tampere: Pirkanmaan liitto.Google Scholar
  53. Pirkanmaan ympäristökeskus. (2001). Pirkanmaan ympäristöohjelma. Tampere: Alueelliset ympäristöjulkaisut.Google Scholar
  54. Pohjanmaan liitto. (2006). Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007–2010: Pohjanmaan liitto.Google Scholar
  55. Pohjois-Karjalan liitto. (2005). Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025: Pohjois-Karjalan liitto.Google Scholar
  56. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. (2005). Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategia 2005–2015. Unpublished manuscript, Oulu.Google Scholar
  57. Puppim de Oliveira, J. A. (2009). The implementation of climate change related policies at the subnational level: An analysis of three countries. Habitat International, 33(3), 253–259.CrossRefGoogle Scholar
  58. Rantala, K., & Sulkunen, P. (Eds.). (2007). Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus.Google Scholar
  59. Rantanen, J. (2008). Sektoritutkimuksen selvitysraportti. Helsinki.Google Scholar
  60. Raunio, T. (2004). The changing Finnish democracy: Stronger parliamentary accountability, coalescing political parties and weaker external constraints. Scandinavian Political Studies, 27(2), 133–152.CrossRefGoogle Scholar
  61. Regina, K., Lehtonen, H., & Esala, M. (2008). Arvio perusuran ja politiikkaskenaarion mukaisesta maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä vuoteen 2050 menessä, Vol. 13/3/2008. Helsinki: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.Google Scholar
  62. Sairinen, R., & Teittinen, O. (1999). Voluntary agreements as an environmental policy instrument in Finland. European Environment, 9(2), 67–74.CrossRefGoogle Scholar
  63. Salonen, K. (2008). Ilmailuhallinnon näkökulma ilmastopolitiikkaan. Paper presented at the Ilmastopolitiikan toimikunnan avausseminaari, Ilmastopolitiikan toimikunnan, May 14, 2008, Helsinki.Google Scholar
  64. Smit, B., & Wandel, J. (2006). Adaptation, adaptive capacity and vulnerability. Global Environmental Change, 16(3), 282–292.CrossRefGoogle Scholar
  65. Soini, S. (2007). Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen Espoossa. Espoo: Espoon ympäristökeskus Monistesarja.Google Scholar
  66. Swart, R., Biesbroek, G. R., Binnerup, S., Carter, T., Cowan, C., Henrichs, T., et al. (2009). Europe adapts to climate change. Comparing National Adaptation Strategies. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Oy.Google Scholar
  67. The Government of Finland. (2001). National climate strategy Finland. Government report to the Parliament. Helsinki: The Government of Finland.Google Scholar
  68. The Government of Finland. (2006). Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä. No. 5/2006. Helsinki: The Government of Finland.Google Scholar
  69. Tirkkonen, J. (2000). Ilmastopolitiikka ja ekologinen modernisaatio. Diskursiivinen tarkastelu suomalaisesta ilmastopolitiikasta ja sen yhteydestä metsäsektorin muutokseen. Acta Universitatis Tamperensis 781. Tampere: Tampere University Press.Google Scholar
  70. Tuomenvirta, H. (2004). Reliable estimation of climatic variations in Finland. Helsinki: Finnish Meteorological Institute.Google Scholar
  71. Tynkkynen, O. (2008). Pitkän aikavälin ilmastopolitiikka ja liikenne. Paper presented at the Ilmastopolitiikan toimikunnan avausseminaari, Liikenne- ja viestintäministeriö, May 14, 2008, Helsinki.Google Scholar
  72. Urwin, K., & Jordan, A. (2008). Does public policy support or undermine climate change adaptation? Exploring policy interplay across different scales of governance. Global Environmental Change, 18(1), 180–191.CrossRefGoogle Scholar
  73. Uudenmaan liitto. (2006). Uudenmaan maakuntaohjelma 2007–2010. Tavoitteena Uudenmaan hyvinvointi ja kilpailukyky. Vol. A 19- 2007. Helsinki: Uudenmaan liiton julkaisuja.Google Scholar
  74. Uudenmaan liitto. (2009). Uusimaa facts. Retrieved June 3, 2009, from http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?l=en&s=1087
  75. Uusimaa Regional Environment Centre. (2007). Our shared environment 2020. Environmental programme for Uusimaa Region. Helsinki: The Finnish EnvironmentGoogle Scholar
  76. Uusivuori, J., Kareinen, T., Penttilä, T., Pohjola, J., Salminen, O., Sievänen, R., et al. (2008). Arviot metsien kasvihuonekaasutaseista baseline- ja politiikkaskenaarioissa sekä ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista metsätaloudessa Helsinki: Metsäntutkimuslaitos (METLA).Google Scholar
  77. Valli, R., & Sierla, L. (2008). lmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman väliarviointi. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, Sito Oy.Google Scholar
  78. Valtioneuvosto. (2005). Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia- kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (pp. 1–122). Helsinki: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle.Google Scholar
  79. Valtioneuvosto. (2008). Valtioneuvoston päätös valtakunnalisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Helsinki: Valtioneuvosto.Google Scholar
  80. von Bergmann-Winberg, M.-L. (2000). Finnish Regions and Municipalities in a Nordic Setting: Processes of Restructuring, Internationalisation and Integration. In J. Gidlund & M. Jerneck (Eds.), Local and regional governance in Europe: Evidence from the Nordic regions. Cheltenham: Edward Elgar.Google Scholar
  81. Wahlgren, I., Kuismanen, K., & Makkonen, L. (2008). Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa- tapauskohtaisia tarkasteluja. Helsinki: VTT TutkimusraporttiGoogle Scholar
  82. Wilenius, M., & Tirkkonen, J. (1997). Climate in the making: Using Delphi for Finnish climate policy. Futures, 29(9), 845–862.CrossRefGoogle Scholar
  83. WWF. (2004). Living Planet Report. Gland World Wildlife Fund.Google Scholar
  84. Ympäristöministeriö. (2009). Alueelliset ympäristökeskukset. Retrieved July 7, 2009, from http://www.ymparisto.fi/ayk
  85. Ympäristöministeriön työryhmä. (2008). Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimiallalla. Helsinki: Ympäristöministeriö.Google Scholar
  86. Yohe, G., & Tol, R. S. J. (2002). Indicators for social and economic coping capacity–moving toward a working definition of adaptive capacity. Global Environmental Change, 12(1), 25–40.CrossRefGoogle Scholar
  87. YTV. (2007). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Ilmastonmuutoksen hillintä keskeiseksi osaksi kaupunkien suunnittelua ja päätöksentekoa. Helsinki: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta.Google Scholar

Copyright information

© Springer Netherlands 2010

Authors and Affiliations

  1. 1.Department of Social and Economic GeographyUmeå UniversityUmeåSweden
  2. 2.Centre for Urban and Regional StudiesHelsinki University of TechnologyHelsinkiFinland

Personalised recommendations